Kerrosala tarkoittaa rakennuksen kaikkien kerrosten yhteenlaskettua pinta-alaa, joka lasketaan ulkoseinien ulkopintojen mukaan. Se on yksi keskeisimmistä käsitteistä talon suunnittelussa, sillä kerrosala määrittää rakennusluvan laajuuden, tontin rakennusoikeuden käytön ja rakentamisen kokonaiskustannukset. Kerrosala lasketaan jokaiselta kerrostasolta erikseen ja lasketaan yhteen, mutta kaikkia tiloja ei lasketa mukaan.
Väärä kerrosalalaskelma voi kaataa rakennuslupahakemuksesi
Yksi yleisimmistä virheistä talon suunnitteluvaiheessa on se, että kerrosala lasketaan väärin tai epätarkasti. Tämä voi johtaa siihen, että rakennus ylittää tontille myönnetyn rakennusoikeuden, jolloin rakennuslupahakemus hylätään tai suunnitelmat joudutaan piirtämään kokonaan uudelleen. Konkreettinen ratkaisu on tarkistuttaa kerrosalalaskelma pätevällä suunnittelijalla jo ennen kuin rakennuslupahakemus jätetään kunnalle. Timber Framen ratkaisut on suunniteltu vastaamaan uuden rakentamislain tiukentuviin vähähiilisyyden vaatimuksiin, mikä tekee lupaprosessista ja tulevaisuuden säädöksistä huoletonta tilaajalle.
Epäselvyys kerrosalan ja huoneistoalan välillä johtaa yllätyksiin budjetissa
Monet rakentajat sekoittavat kerrosalan ja huoneistoalan toisiinsa, mikä johtaa epärealistisiin odotuksiin siitä, kuinka paljon käytettävää asuintilaa taloon todella tulee. Jos suunnittelet taloa 150 neliömetrin kerrosalalla ja oletat saavasi saman verran asuinpinta-alaa, saatat huomata lopputuloksen olevan selvästi pienempi. Ymmärrä ero heti suunnittelun alussa ja pyydä arkkitehtia tai suunnittelijaa esittämään molemmat luvut selkeästi jo luonnosvaiheessa.
Mitä kerrosala tarkoittaa rakentamisessa?
Kerrosala on rakennuksen jokaisen kerrostason pinta-ala laskettuna ulkoseinien ulkopintojen mukaan. Kerrosala kertoo, kuinka paljon rakennusoikeutta tontin kaavamääräykset sallivat käyttää. Se on virallinen mittari, johon rakennuslupa, kaava ja kiinteistöverotus perustuvat.
Suomessa kerrosalan laskeminen perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä sen nojalla annettuihin asetuksiin. Kaavoissa rakennusoikeus ilmaistaan usein kerrosalaneliömetreinä, lyhennettynä k-m². Tämä luku kertoo, kuinka monta kerrosalaneliömetriä tontille saa rakentaa yhteensä.
Hirsitaloa suunniteltaessa kerrosala on erityisen tärkeä käsite, koska hirsiseinät ovat paksumpia kuin esimerkiksi rankarakenteisten talojen seinät. Ulkoseinien ulkopinnoista mitattu kerrosala sisältää siis myös seinärakenteen paksuuden, mikä on hyvä huomioida, kun arvioi, kuinka paljon käytettävää sisätilaa suunniteltu kerrosala tuottaa. Sen lisäksi, että puu on kestävä materiaali, se jättää rakennukseen positiivisen hiilikädenjäljen toimimalla pitkäikäisenä hiilivarastona.
Miten kerrosala lasketaan käytännössä?
Kerrosala lasketaan mittaamalla jokaisen kerrostason pinta-ala ulkoseinien ulkopintojen mukaan ja laskemalla kerrostasot yhteen. Kellari ja ullakko lasketaan mukaan vain, jos ne täyttävät tietyt edellytykset, kuten riittävän huonekorkeuden. Laskenta tehdään vaakasuorassa tasossa.
Käytännössä laskennan vaiheet etenevät näin:
- Mitataan jokaisen kerrostason ulkomitat ulkoseinien ulkopinnoista.
- Lasketaan kunkin kerrostason pinta-ala pituus kertaa leveys, tai monimutkaisemmissa pohjamuodoissa taso pilkotaan yksinkertaisempiin osiin.
- Lasketaan kaikkien kerrostasojen pinta-alat yhteen.
- Vähennetään tilat, joita ei lasketa kerrosalaan, kuten avoimet terassit tai alle 1,6 metriä korkeat tilat.
Suunnittelija tai arkkitehti tekee tämän laskennan yleensä pohjapiirustuksista. Rakennuslupahakemuksessa kerrosalalaskelma esitetään viranomaiselle, joka tarkistaa, ettei rakennusoikeus ylity. Epätarkkuudet laskennassa voivat viivästyttää lupaprosessia, joten huolellinen laskenta alusta alkaen säästää vaivaa.
Mitä eroa on kerrosalalla ja huoneistoalalla?
Kerrosala mitataan ulkoseinien ulkopinnoista ja sisältää seinärakenteet. Huoneistoala mitataan sisäpinnoista ja kuvaa varsinaista käytettävää asuintilaa. Huoneistoala on aina kerrosalaa pienempi, koska seinien paksuus jää pois laskennasta.
Ero voi olla merkittävä erityisesti hirsirakennuksessa, jossa massiivipuusta valmistetut seinät ovat huomattavasti paksumpia kuin esimerkiksi ohutrunkorakenteisen talon seinät. Esimerkiksi 200 millimetrin hirsiseinä vie tilaa molemmilta puolilta, joten kerrosalan ja huoneistoalan välinen ero on suurempi kuin ohutseinäisessä talossa.
Asuntokaupassa käytetään huoneistoalaa, kun taas rakennusluvassa ja kaavoituksessa käytetään kerrosalaa. Näiden sekoittaminen on yleinen harhaluulo, joka kannattaa oikaista jo ennen suunnittelun aloittamista.
Mitkä tilat eivät kuulu kerrosalaan?
Kerrosalaan ei lasketa avoimia katettuja tiloja, kuten ulkoterasseja tai katoksia, alle 1,6 metriä korkeita kellari- tai ullakkotiloja eikä rakennuksen alle jääviä pilariperustuksen alueita. Myös talousrakennusten tietyt osat voivat jäädä kerrosalan ulkopuolelle kaavamääräyksistä riippuen.
Tarkemmin eriteltynä kerrosalan ulkopuolelle jäävät tyypillisesti:
- Avoimet parvekkeet ja terassit, joilla ei ole kattoa tai joiden katto on avoin.
- Kellarikerros, jos sen lattiapinta on riittävän syvällä maanpinnan alapuolella ja huonekorkeus jää alle 1,6 metrin.
- Ullakkotilat, joissa vapaa korkeus jää alle 1,6 metrin.
- Tekniset tilat, kuten savupiipun hormirakenteet.
Kuntakohtaiset kaavamääräykset voivat kuitenkin vaikuttaa siihen, mitä tiloja lasketaan tai ei lasketa kerrosalaan. Rakennusvalvonnasta kannattaa tarkistaa paikalliset tulkinnat ennen kuin suunnitelmat lyödään lukkoon, erityisesti jos taloon suunnitellaan esimerkiksi puolilämmintä varastotilaa tai laajaa terassia.
Miten kerrosala vaikuttaa rakennuslupaan?
Rakennuslupa myönnetään tontille vahvistetun rakennusoikeuden puitteissa, ja rakennusoikeus ilmaistaan kerrosalana. Jos suunnitellun rakennuksen kerrosala ylittää kaavan salliman rakennusoikeuden, lupaa ei myönnetä ilman poikkeamislupaa tai asemakaavan muutosta.
Tontin rakennusoikeus on siis suunnittelun reunaehto, jonka puitteissa kaikki muut valinnat tehdään. Ennen kuin pohjapiirustuksia aletaan suunnitella, kannattaa selvittää tontin kaavamääräyksistä sallittu kerrosala ja laskea, kuinka se jakautuu eri rakennusten tai kerrosten kesken.
Rakennuslupahakemukseen liitetään aina kerrosalalaskelma, josta käy ilmi, miten rakennuksen kerrosala on laskettu ja ettei se ylitä sallittua rakennusoikeutta. Viranomainen tarkistaa laskelman osana lupakäsittelyä. Selkeä ja oikein tehty laskelma nopeuttaa lupaprosessia huomattavasti. Timber Framen ratkaisut on suunniteltu vastaamaan uuden rakentamislain tiukentuviin vähähiilisyyden vaatimuksiin, mikä tekee lupaprosessista ja tulevaisuuden säädöksistä huoletonta tilaajalle.
Kuinka suuri kerrosala sopii omakotitalolle?
Omakotitalon sopiva kerrosala riippuu perheen koosta, elämäntavasta ja tontille myönnetystä rakennusoikeudesta. Tyypillinen suomalainen omakotitalo on kerrosalaltaan noin 120–200 neliömetriä. Tätä pienempiä ja suurempia toteutetaan paljon, mutta tämä haarukka kattaa suuren osan uudisrakennuksista.
Hyvä lähtökohta on miettiä, kuinka monta henkilöä talossa asuu ja millaisia tiloja tarvitaan päivittäiseen elämään. Yksilöllisessä suunnittelussa voidaan rakentaa juuri sen kokoinen koti kuin tarvitaan, eikä neliöitä tarvitse ostaa turhaan. Meillä Timber Framella suunnittelemme jokaisen hirsitalon asiakkaan omien tarpeiden mukaan, jolloin kerrosala palvelee todellista elämää eikä vain paperilla hyvältä näyttävää lukua. Laatu tarkoittaa meille koko rakennuksen 50 vuoden elinkaaren huomioimista – aina materiaalien valmistuksesta niiden helppoon hyödyntämiseen vuosikymmenten päästä.
Kerrosalan lisäksi kannattaa huomioida, miten tila jakautuu. Avoin pohjaratkaisu tuntuu isommalta kuin sama neliömäärä jaettuna pieniin huoneisiin. Hirsirakenteessa kantavien seinien sijoittelu vaikuttaa tilasuunnitteluun, ja hyvä arkkitehti osaa sovittaa nämä reunaehdot yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi. Meille on tärkeää jalostaa kotimainen puu korkealle: se on ilmastoteko, jossa raaka-aine muutetaan kestäviksi rakennuksiksi kotimaassa ilman tarvetta lisätä hakkuita.
Jos mietit, millainen kerrosala sopisi juuri sinun tilanteeseesi, ota yhteyttä meihin ja käydään yhdessä läpi tarpeet sekä tontin mahdollisuudet.