Mitä eroa on luonnossuunnittelulla ja toteutussuunnittelulla?

Luonnossuunnittelu ja toteutussuunnittelu ovat rakennushankkeen kaksi erillistä suunnitteluvaihetta, joilla on selkeästi erilaiset tehtävät. Luonnossuunnittelu vastaa kysymykseen ”mitä rakennetaan ja miltä se näyttää”, kun taas toteutussuunnittelu vastaa kysymykseen ”miten se rakennetaan”. Molemmat vaiheet ovat tarpeen, ja niiden oikea järjestys säästää aikaa, rahaa ja turhaa työtä koko rakennusprosessin aikana.

Epäselvä suunnitteluvaihe myöhästyttää rakennuslupaa ja kasvattaa kustannuksia

Kun luonnos- ja toteutussuunnittelun ero jää hämäräksi, rakentaja saattaa tilata vääränlaisia piirustuksia väärään aikaan. Toteutussuunnittelun yksityiskohdat tilataan ennen kuin kokonaisratkaisu on lyöty lukkoon, jolloin suunnitelmat joudutaan tekemään uudelleen. Tämä nostaa suunnittelukustannuksia ja viivästyttää lupaprosessia. Ratkaisu on yksinkertainen: pidä vaiheet erillään ja etene järjestyksessä luonnoksesta toteutukseen. Timber Framen ratkaisut on suunniteltu vastaamaan uuden rakentamislain tiukentuviin vähähiilisyyden vaatimuksiin, mikä tekee lupaprosessista ja tulevaisuuden säädöksistä huoletonta tilaajalle.

Puutteelliset toteutuspiirustukset johtavat yllätyksiin työmaalla

Jos toteutussuunnittelu jää kesken tai sitä ei tehdä riittävän tarkasti, urakoitsija kohtaa työmaalla tilanteita, joihin piirustuksista ei löydy vastausta. Tämä tarkoittaa lisätöitä, aikataulumuutoksia ja lisäkustannuksia. Hirsitalon rakentamisessa tämä korostuu, koska hirsirakenne asettaa omia vaatimuksia esimerkiksi aukkojen, LVIS-läpivientien ja liittymädetaljien suunnittelulle. Huolellinen toteutussuunnittelu on työkalu, joka pitää työmaan aikataulussa.

Mitä luonnossuunnittelu tarkoittaa rakentamisessa?

Luonnossuunnittelu on rakennushankkeen ensimmäinen varsinainen suunnitteluvaihe, jossa hahmotellaan rakennuksen muoto, tilajärjestely, sijoittuminen tontille ja ulkonäkö. Sen tavoitteena on löytää toimiva kokonaisratkaisu, joka täyttää rakentajan tarpeet ja sopii tontin olosuhteisiin. Luonnossuunnitelma toimii myös pohjana rakennuslupahakemukselle.

Luonnossuunnittelussa arkkitehti tai suunnittelija piirtää rakennuksesta pohjapiirrokset, julkisivut ja leikkaukset riittävällä tarkkuudella, jotta kokonaisratkaisua voidaan arvioida. Tässä vaiheessa muutoksia on vielä helppo tehdä: huoneiden sijainnit voivat vaihtua, julkisivu voi muuttua ja tilojen koot voivat elää. Luonnosvaiheen piirustukset eivät vielä sisällä kaikkia rakenneteknisiä yksityiskohtia.

Luonnossuunnittelun lopputulos on luonnospiirustussarja, joka esitetään rakennusvalvonnalle ennakkoneuvottelussa tai liitetään rakennuslupahakemukseen. Hyvä luonnos on selkeä, mittakaavainen ja vastaa kunnan rakennusjärjestyksen vaatimuksia. Luonnosvaiheen päättyessä rakentajalla on selkeä kuva siitä, mitä hän on rakentamassa.

Mitä toteutussuunnittelu sisältää ja milloin se tehdään?

Toteutussuunnittelu tehdään luonnossuunnittelun ja rakennusluvan jälkeen. Se muuttaa hyväksytyn luonnosratkaisun rakentamiskelpoisiksi piirustuksiksi ja asiakirjoiksi. Toteutussuunnitelmat sisältävät rakennepiirustukset, LVIS-suunnitelmat, detaljipiirustukset ja muut tekniset asiakirjat, joita tarvitaan varsinaisella rakennustyömaalla.

Toteutussuunnitteluun osallistuu tavallisesti useampi suunnittelija: arkkitehti täydentää arkkitehtipiirustukset rakentamisen tarkkuustasolle, rakennesuunnittelija mitoittaa kantavat rakenteet ja laatii rakennepiirustukset, ja LVIS-suunnittelijat vastaavat lämpö-, vesi-, ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmien suunnittelusta. Kaikki nämä suunnitelmat sovitetaan yhteen, jotta ne toimivat kokonaisuutena.

Toteutussuunnittelun laajuus riippuu hankkeen koosta ja monimutkaisuudesta. Pientalohankkeessa toteutussuunnittelu on selvästi suppeampaa kuin julkisessa rakennuksessa, mutta periaate on sama: jokainen työvaihe tarvitsee riittävän tarkat ohjeet, jotta rakentaminen sujuu suunnitellusti. Laatu tarkoittaa meille koko rakennuksen 50 vuoden elinkaaren huomioimista – aina materiaalien valmistuksesta niiden helppoon hyödyntämiseen vuosikymmenten päästä.

Mikä on luonnossuunnittelun ja toteutussuunnittelun tärkein ero?

Tärkein ero on tarkkuustaso ja käyttötarkoitus. Luonnossuunnittelu hakee oikeaa ratkaisua ja toimii lupaprosessin pohjana. Toteutussuunnittelu kuvaa hyväksytyn ratkaisun niin tarkasti, että rakentaminen voidaan toteuttaa sen perusteella. Luonnos vastaa kysymykseen ”mitä”, toteutussuunnittelu vastaa kysymykseen ”miten”.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että luonnospiirustuksissa esitetään esimerkiksi pohjaratkaisu ja julkisivut yleisellä tasolla, kun taas toteutuspiirustuksissa näkyvät jokaisen rakennekerroksen paksuus, liittymädetaljit, raudoitusmäärät ja tekniset järjestelmät. Luonnospiirustuksissa voi olla merkintä, kuten ”ulkoseinä”, mutta toteutuspiirustuksissa kerrotaan tarkasti, mistä kerroksista seinä koostuu ja miten se liittyy perustukseen.

Toinen keskeinen ero on muutostoleranssi. Luonnosvaiheessa muutokset ovat luontevia ja odotettuja, ja niiden tekeminen on edullista. Toteutussuunnitteluvaiheessa muutokset ovat kalliimpia, koska ne voivat vaikuttaa useaan suunnitelmakokonaisuuteen samanaikaisesti. Siksi on tärkeää, että luonnosratkaisu on huolellisesti mietitty ennen toteutussuunnitteluun siirtymistä.

Voiko toteutussuunnitteluun siirtyä ilman luonnossuunnittelua?

Ei kannata. Ilman hyväksyttyä luonnosratkaisua toteutussuunnittelu alkaa epävakaalta pohjalta. Jos perusratkaisu muuttuu toteutussuunnittelun aikana, kaikki jo tehdyt tekniset suunnitelmat saattavat mennä uusiksi. Tämä tarkoittaa ylimääräistä suunnittelutyötä ja lisäkustannuksia, jotka olisi voitu välttää oikealla vaiheistuksella.

Käytännössä luonnossuunnittelu on edellytys rakennusluvalle, joten toteutussuunnittelua ei voi aloittaa ennen kuin lupa on haettu tai ainakin luonnosratkaisu on lyöty lukkoon. Rakennusvalvonta edellyttää luonnospiirustuksia lupahakemuksen liitteeksi, ja vasta hyväksytyn luvan jälkeen on järkevää investoida täysimittaiseen toteutussuunnitteluun.

Poikkeuksena voidaan pitää tilanteita, joissa käytetään valmista tai aiemmin hyväksyttyä pohjaratkaisua. Tällöin luonnosvaihe on jo tehty valmiiksi, ja toteutussuunnittelua voidaan soveltaa suoraan siihen. Hirsitaloissa tämä voi tarkoittaa esimerkiksi valmista pohjapiirrosmallistoa, johon toteutussuunnittelu räätälöidään.

Miten suunnitteluvaiheet etenevät hirsitalon rakentamisessa?

Hirsitalon rakennussuunnittelu etenee samassa järjestyksessä kuin muukin pientalorakentaminen: ensin luonnossuunnittelu, sitten rakennuslupa ja sen jälkeen toteutussuunnittelu. Hirsirakenteen erityispiirteet, kuten painuvan ja painumattoman hirsirakentamisen erot, huomioidaan jo luonnosvaiheessa ja tarkennetaan toteutussuunnittelussa.

Hirsitalon suunnittelussa on muutama asia, jotka kannattaa ottaa huomioon heti luonnosvaiheessa. Hirsirakenne vaikuttaa tilasuunnitteluun, koska kantavat hirsiseinät muodostavat luontevasti suorakaiteen muotoisia tilakokonaisuuksia. Aukkojen sijoittelu, kuten ikkunat ja ovet, täytyy suunnitella hirsirakennetta varten, koska aukon kohdalle asennetaan karmi, joka sallii hirsirakenteen elämisen ja estää seinän nurjahtamisen aukon kohdalta. Sen lisäksi, että puu on kestävä materiaali, se jättää rakennukseen positiivisen hiilikädenjäljen toimimalla pitkäikäisenä hiilivarastona.

Hirsityypin valinta, painumaton CLT-hirsi tai perinteinen lamellihirsi, vaikuttaa toteutussuunnittelun sisältöön. Painumaton CLT-hirsi (CLT = cross-laminated timber) yksinkertaistaa liittymädetaljeja muihin rakennusosiin, koska painumavarausta ei tarvita. Painuvassa lamellihirsirakentamisessa toteutussuunnittelijan täytyy huomioida painumisvara kaikissa pystykiinnityksissä ja liittymissä. Meille on tärkeää jalostaa kotimainen puu korkealle: se on ilmastoteko, jossa raaka-aine muutetaan kestäviksi rakennuksiksi kotimaassa ilman tarvetta lisätä hakkuita.

  1. Tarpeiden kartoitus ja tonttianalyysi: Selvitetään rakennuspaikan olosuhteet, kunnan rakennusjärjestyksen vaatimukset ja rakentajan tarpeet.
  2. Luonnossuunnittelu: Laaditaan pohjapiirrokset, julkisivut ja leikkaukset. Valitaan hirsityyppi ja rakennuksen yleisratkaisu.
  3. Rakennuslupahakemus: Luonnospiirustukset liitetään hakemukseen, ja lupa haetaan kunnan rakennusvalvonnalta.
  4. Toteutussuunnittelu: Arkkitehti-, rakenne- ja LVIS-suunnitelmat laaditaan rakentamisen tarkkuustasolle hyväksytyn luvan pohjalta.
  5. Rakentaminen: Toteutussuunnitelmien pohjalta aloitetaan varsinainen rakennustyö.

Me Timber Framella autamme asiakkaitamme jo suunnittelun alkuvaiheessa, jotta hirsityypin valinta ja rakennuksen yleisratkaisu tukevat toisiaan saumattomasti. Hyvin tehty suunnittelutyö näkyy lopulta sujuvana rakennusprosessina ja kotina, joka vastaa juuri sitä, mitä alun perin haettiin. Jos haluat keskustella oman hirsitalosi suunnittelusta, ota meihin yhteyttä, niin käydään tilanne läpi yhdessä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit