Ilmatieteenlaitoksen tiedotteet vahvistavat, että tuntuma sateisesta kesästä ei ole pelkkää kuvitelmaa. Kesäkuun sateet olivat n. 1,5 -2-kertaiset pitkän ajan keskiarvoon nähden ja heinäkuussa, vaikka alueellinen vaihtelu oli suurta, vettä tuli paikoin myös kaksinkertainen määrä suhteessa keskiarvoon.
Kun sataa, ei yleensä paista. Kun ei paista, vaikuttaa se aurinkokeräimiin. Kuinka hyvin keräimet ovat siis tänä kesänä vettä lämmittäneet?
Viime kesä oli lämmin ja aurinkoinen. Heinäkuun loppuun mennessä keräimet olivat viime vuonna lämmittäneet varaajan vettä noin 750 tunnin ajan. Tänä vuonna vastaava luku oli 720. Jäljessä siis oltiin.
Absoluuttisia tuntimääriä tärkeämpää on kuitenkin se, ovatko keräimet riittäneet käyttöveden lämmittämiseen? Ja vastaus on, että kyllä ovat. Sähkövastus on pysynyt pois päältä, eikä vettä ole takallakaan lämmitetty. Ihan kesäkuun alussa taisimme polttaa pesällisen ja nyt elokuun puolivälissä toisen, mutta siinä se sitten on.
Lisätään samaan syssyyn myös kuva alkuvuoden sähkönkulutuksesta. Kiitos huhtikuun alhaisen lukeman, vielä ollaan vähän viime vuoden kulutuksen alla. Muina kuukausina on yleensä vähän ylitetty viime vuosi, ja ainakin osaltaan tähän vaikuttaa saunan kiuas, joka ei vielä vuosi sitten tähän aikaan ollut käytössä.
Energiansäästäjän näkökulmasta ei siis syytä voivotteluun kesäsäiden puolesta.
– Jukka
