Blogin vanhassa esittelytekstissä (kyllä, muutin sitä jokin aika sitten, kun viittaus pakkasten alkamiseen ei enää tuntunut kovin ajankohtaiselta…) esitettiin kysymyksenä: ”Poikkesiko [passiivihirsitalon] rakentaminen perinteisestä?”.
No, omaa aiempaa kokemusta talon rakentamisesta ei ole, joten siinä mielessä suoraa vertailua ei kokemusperäisesti voi tehdä, mutta joitain ajatuksia tulee asiasta kuitenkin mieleen:
Hirsitalosta pyrittiin tekemään mahdollisimman tiivis.
Tiiviys ei tarkoita totaalista ”pullotaloa”, vaan höyrynsulkuna käytettiin — yleensä käytettävän läpäisemättömän muovin sijaan — kalvoa, joka estää vesihöyryn pääsyn sisältäpäin eristeisiin, mutta joka kuitenkin sallii eristeissä (kesällä) mahdollisesti olevan kosteuden pääsyn pois eristeestä. Tiiviys myös tarkoittaa, ettei talosta karkaa lämmintä ilmaa. Rakentamisessa siis vältettiin sulun rikkomista, teipattiin saumat, jne.
Eristepaksuuksien koko
Eristepaksuudet ovat tavanomaista suurempia, mutta eipä rakentamisessa muuten niiden osalta ihmeellistä ollut. Ulkoseinät ovat vähän perinteistä paksumpia, mitä suunnitteluvaiheessa joskus mietin, mutta reaalimaailmassa asiaa ei huomaa lainkaan (muuta kuin hyvänä äänieristyksenä).
Nopeus – Pystyyn viikossa
Pystyhirsirunko nousi nopeasti, eli molemmat kerrokset yhteensä noin viikossa. Tämä hirsipinta on niin haluttaessa suoraan valmis seinien sisäpinta. Me käsittelimme sitä muutamilla eri tavoilla, kuten Elise aiemmin kirjoitti.
(Muutamassa paikassa verhoilimme sen kipsilevyllä, ja sen perusteella voi sanoa: a) kipsiseinän tasoittaminen ja hiominen on paikasta, johon aurinko ei paista (verrattuna hirsiseinän käsittelyyn), b) taloissa, joissa kaikki seinät verhoillaan kipsilevyillä, täytyy levyä mennä tajuttomia määriä. Meillä on siis vähän kipsiseiniä, mutta niitäkin levyjä sai kantaa ihan tarpeeksi. Ja siis: mitä enemmän kipsilevyjä, sitä enemmän tasoittamista ja hiomista…)
Hirsirungon pinta on myös sisäpinta
Edelliseen liittyen rakennusmiesten on rakennusvaiheessa myös muistettava, että hirsirungon pinta on talon sisäpinta. Ei siis ”hienosäätöä” vasaralla. Meillä taisi parissa sisäkulmassa olla hirren sivussa vasaranjälkiä, mutta ne peitettiin listojen alle.
Siisti ja tiivis
Talon hyvä eristys ja tiiviys mahdollistivat ilmanvaihtolämmityksen. Ei siis (rumia) lämmityspattereita tai putkistoja lattiassa.
Tässä nyt ensimmäisenä mieleen tulevat.
– Jukka