Hirsitalon lämmitysjärjestelmästä
Helsingin Sanomien nettiuutinen kertoi eilen uusiin rakentamismääräyksiin liittyen uusista energiatodistuksista ja siitä, miten jatkossa E-luvun laskentaan vaikuttaa paitsi rakennuksen energiankulutus myös se, miten energia on tuotettu. Ympäristöä säästäviä energiamuotoja pyritään siis suosimaan. Minusta ihmisiä on hyvä ohjata valitsemaan ympäristöystävällisiä energianlähteitä. Jos se onnistuu näin, niin hyvä.
Meillä uusiutuvaa energiaa hyödynnetään lämmittämällä varaajaa talon katolla olevilla aurinkokeräimillä sekä vesikiertoisella takalla. Varaajaa sitten käytetään niin koko talon kuin lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Näin keskellä talvea keräimet eivät lämpöä sentään tuota, mutta keväästä syksyyn ne toimivat yhden vuoden kokemusten perusteella hyvin. Talvella käytetään sitten enemmän takkaa. Lisäksi ilmanvaihtokoneen tuloilma esilämmitetään maassa olevan lämmönkeräysputkiston avulla. Varaajassa on toki myös sähkövastus, jolla sitä tarvittaessa lämmitetään, tarkoittaen siis talvisaikaa.
Näin emme siis mielestäni ole ihan ”pahoja sähkölämmittäjiä”, mutta niin vain meidänkin talo on ”virallisissa kaupungin papereissa” sähkölämmitteinen, johtuen siis tuosta varaajan sähkövastuksesta. Eipä sillä muuta merkitystä taida olla, mutta meidän panoksemme uusiutuvan energian käytössä ei siis taida ainakaan missään tilastoissa näkyä…
Minulla on ollut mielessä käydä viime vuoden sähkönkulutusta läpi ja katsoa, mitä siitä selviää. Palaan asiaan, kunhan saan analyysin tehtyä.
– Jukka
[box]
Tämä artikkeli on vieraskynä artikkeli blogista: Elämää Passiivihirsitalossa
[/box]
