Asuminen Timber Framen valmistamassa passiivihirsitalossa on mukavaa varsinkin kovilla pakkasilla, kun sähkömittari ei pyöri läheskään yhtä vinhasti kuin aiemmassa talossamme. Myös kesän kuumilla automaattinen viilennys on ylellisen tuntuista. Samalla viilennys kerää lämpöä maakerrokseen talon alla.
Aina raitis ilma ja poissaolon jälkeen kotona leijuva vieno puun tuoksu tekevät yhä vaikutuksen. Talon sisäpuolinen runsas massiivipuu pitää myös ilman kosteuden tavanomaista parempana. Ikkunoiden huippuunsa viety lämmöneristyskyky tekee asumisesta miellyttävän kun vedon tuntua ei ole isojenkaan ikkunoiden edessä.
Olemme pinnoittaneet suurimman osan talon seinistä vaaleaksi sävytetyllä paneelilakalla tai vahalla. Joissakin pienissä huoneissa jätimme puupinnat kokonaan käsittelemättä. Vaaleat sileät puupinnat yhdessä isojen ikkunoiden kanssa tekevät asunnosta pirteän, modernin ja rauhallisen.
Joskus passiivitaloja on moitittu siitä, että kännykkä ei kuulu. Meillä ei sellaista ongelmaa ole koskaan havaittu. Langaton netti ja puhelut toimivat täysin moitteetta. Liekö mielikuva syntynyt metallipintaisilla muovieristeillä eristetyistä taloista tai betonitalojen ns. faradayn häkki –ilmiöstä. Kolmas selitys voisi olla peltipinnoitteilla verhotut lisäeristetyt talot.
Paksut massiivipuurakenteet yhdessä tukevan eristyksen ja nelikerroksisten ikkunoiden kanssa tekevät talosta kaupungin melusta huolimatta varsin hiljaisen.
Rakenteiden toimivuutta on myös mitattu. Kosteus- ja lämpötilakäyrät noudattavat tarkasti teoriaa. Siitä syystä myös rakenteiden kosteus on alhaisempi (mitattu kosteus noin 14%) kuin suojatulla puurakenteella ulkotiloissa yleensä. Tämä koskee sekä katto- että seinärakenteita.
Alkuvaiheen huomioita tekniikasta
Kuluneet viisi vuotta ovat osoittaneet, että LVI-tekniikan mitoituksessa ei aivan kaikkea hallittu. Kovalla pakkasella, kun lämmintä ilmaa tarvitaan paljon, oli myös systeemin ilmanvaihto suurimmillaan. Tämä virhe korjattiin asentamalla teollisuuslaitoksista ja julkisista rakennuksista tuttu suodatetun poistoilman osittainen kierrätys raittiin tuloilman sekaan hyvin yksinkertaisella ohitusputkella venttiileineen.
Passiivitalon vaippa pitää hyvin lämpöä ja reagoi siksi muutoksiin hitaasti. Esimerkiksi jos talon päästää runsaalla tuuletuksella lämpenemään hellekaudella, se on vaikea jäähdyttää. Toisaalta se pysyy hyvin viileänä pitkänkin helteen aikana, kun muistaa pitää ikkunat ja ovet kiinni kuumina päivinä.
Automaattinen auringonpaisteen ennakointi säästäisi ostoenergiaa talvella ja käyttöveden lämmityksessä myös kesäaikaan. Talossamme pitää asukkaan huomioida tuleva aurinkokeräinten tuoma energia katkaisemalla sähkövastus hyvissä ajoin, että auringosta saadaan kaikki hyöty irti. Ja talvella pitää jättää lämmittämättä varaajaa puilla, kun on tulossa aurinkoisia päiviä. Asukkaalta vaaditaan siis omaa aktiivisuutta. Toinen varaaja ja hiukan lisää automatiikkaa poistaisi tämän ongelman.
Energian kulutus noudattaa laskennallista melko tarkasti
Talon huoneistoala on 142 m2. (Talossa on kahden kerroksen korkuinen olohuone, joka heikentää talon suhteellista energiankulutusta vertailussa muihin.)
Suunniteltu lämmitysenergiankulutus 3550 kWh/v
Suunniteltu lämpimän käyttöveden kulutus 3000 kWh/v
Suunniteltu taloussähkö 5500 kWh/v
Yhteensä 12050 kWh/v 85kWh/m2/v
Toteutunut sähkön kulutus n. 9000 kWh
Toteutunut puun poltto n. 2700 kWh
Yhteensä 11700 kWh
Lämmitysjärjestelmän kuvaus
Energia kerätään 500 litran vesivaraajaan. Sitä lämmitetään aurinkoenergialla, vesikiertoisella takalla ja suoralla sähköllä.
Lämmönjako hoidetaan ilmankierrolla. Tuloilmakanavassa on esilämmityspatteri maakiertopiiristä ja seuraavaksi ilma lämpiää poistoilman avulla. Lopullinen tarvittava sisään puhallettavan raittiin ilman lämpötila saavutetaan jälkilämmityspatterilla, joka saa energian vesivaraajasta. Kesällä esilämmityspatteri jäähdyttää tuloilmaa automaattisesti.
Huonekohtainen lämpötilan säätö tapahtuu sekoittamalla jälkilämmitettyä ja jälkilämmittämätöntä ilmaa ennen tuloventtiiliä.
Lämmitystä ja järjestelmän eri yksiköitä ohjaa ulkotermostaatti. Aurinkopiiri ohjaa lämmönkeruujärjestelmää.
Asukas voi vaikuttaa huoneiden lämpötilaan huonetermostaateilla.
Talossa on passiivista aurinkovarjostusta ja manuaalisesti toimivat ulkokaihtimet isoimmissa ikkunoissa.
Rakenne
Talossa on kantava pystyhirsirunko, joka muodostaa ulkoseinien sisäpinnat, välipohjan ja katon sisäpuolen. Höyrynsulkukangas, lämpöeristys, tuulensuoja ja ulkoverhous ovat hirsirakenteen ulkopuolella. Myös kaikki talon väliseinät löylyhuonetta lukuun ottamatta, ovat pystyhirsirakenteisia.
Talossa haluttiin varmistaa terveet rakenteet, hyvä ja terveellinen sisäilma ja mahdollisuus jättää puupintoja näkyviin niin paljon kuin asukas haluaa. Rakenteen keskeisiä oivalluksia on runsas pystysuuntaisen massiivipuun käyttö eristyskerroksen sisäpuolella ja ehdottoman tiivis ja yhtenäinen ilman-/höyrynsulkukangas lämpöeristeen sisäpuolella.
Tuotekehitystä
Pilottitalostamme saatujen positiivisten kokemusten pohjalta ei Timber Framen seuraavien passiivitalojen perusrakenteisiin ole tarpeen tehdä merkittäviä muutoksia. Detaljitasolla ja arkkitehtuurissa varmaankin tehdään pieniä parannuksia.
Ilmaisenergian hyödyntämisen lisäksi Timber Framen taloissa tullaan panostamaan huolellisemmin automatiikan ohjaukseen, väljiin mitoituksiin ja energian järkevään varastointiin. Kalliita ja lyhytikäisiä systeemejä kannattaa jatkossakin välttää.
Hämeenlinnassa 15.10.2015
Matti ja Sari Stenroos
